Iltapäivällä lähdimme tutustumaan dialyysihoitoon. Kävimme teoriassa läpi kaiken, ennen kuin lähdimme potilaan kotiin. Potilaan luona tarkastettiin, että olosuhteet ovat sopivat dialyysihoidolle sekä potilas osaa itse hoidon toteuttaa. Potilas oli melko nuori nainen ja tuntui olevan tosi innoissaan meistä suomalaisista. Hänellä on oma liike, jossa myydään perinteisiä silkkisiä Taiwanilaisia juhla-asuja. Hän esitteli innoissaan asuja meille ja halusi pukea meidät paikalliseen tapaan.
Päivän jälkeen olimme luvanneet lähteä erään hoitajan kanssa spinning tunnille läheiseen sport centeriin. Oltiin niin poikki töiden jälkeen että harkittiin jo karkaavamme kotiin, mutta tämä tuntui olevan hoitajalle niin tärkeä asia, että otimme smoothiet voimajuomaksi ja keräsimme energiaa tunnille. Spinning tunti oli mukava ja hikinen, ihan hyvä päätös oli jäädä. Tunnin jälkeen piti ottaa taas valokuvaa koko porukan kanssa, mikä ei kyllä ollut yhtään kivaa. Viimeinen tilanne, kun haluaa olla kuvattavana naama punaisena ja hikisenä... Hoitaja pyysi meitä vielä illalliselle hänen perheensä kanssa, joten otimme pikaiset suihkut ja suuntasimme Shilin night marketille. Perhe on asunut kaksi vuotta Kaliforniassa, joten varsinkin perheen isä puhui hyvää englantia. Heillä oli myös mukana kaksi lasta 7v tyttö ja 3v poika. Aarolla oli hieman "muuta menoa", joten jäimme kahdestaan heidän perheen kanssa syömään. (Terkut vaan Aarolle sinne ruudun toiselle puolelle... :D )
Oli mukava olla paikallisten kanssa, jotka tunsivat alueen parhaat paikat ja osasi suositella ruokalistasta paikallisia herkkuja. He halusivat tilata monia eri maistiaisannoksia pöytään, joista kaikki sai ottaa mielensä mukaan. Ruuat olivatkin herkullisia, tosin muutamia erikoisia makuyhdistelmiä lukuunottamatta. On hassua, miten täällä yhdistellään suolaista ja makeaa esim. söimme friteerattuja katkarapuja sokerikuorrutteella ja strösseleillä sekä täällä tomaatit ovat aina hedelmien joukossa, ei vihannesten. Myös on outoa, miten täällä ei tuoda veitsiä ruokapöytään lainkaan haarukan pariksi (veistä pidetään täällä pahana) vaan lusikalla joutuu pilkkomaan ruuat. Se luo välillä haastavia hetkiä.
Aika kului nopeasti rupatellessa ja kymmenen aikaan suuntasimme takaisin metroasemalle ja dormeille nukkumaan. Onneksi seuraavana aamuna sai nukkua pitkään, herättiinkin vasta kymmenen jälkeen. Suihkujen jälkeen suunnattiin kaupungille lounaalle (olemme haaveilleet pitkään tuoreesta salaatista, sillä täällä ei sitä juurikaan missään saa. Kaikki vihannekset aina keitetään) ja olimme bonganneet pizzerian ruokalistalta myös salaattiannoksia. Niinpä suunnattiin sinne ja tilattiin nälissään molemmille alkupala leivät ja salaatit. Istuimme aluksi pienessä kahden hengen pöydässä, ja ihmeteltiin vähän kun tarjoilija ehdotti meille isompaa neljän hengen sohvapöytää. Tähän syy selvisi, kun ruoka-annokset saapuivat. Salaatit sekä alkupalat olivat valtavat! Oli nauru herkässä, kun mietittiin mitä työntekijät olivat ajatelleet suomalaistytöistä jotka tulivat "kevyelle" lounaalle. Jouduttiin soittamaan Aaro paikalle auttamaan tyhjentämään lautaset :D
xoxo Annika ja Aino
![]() |
| Hoitajan lainaamat takit päällä lähdettiin taksilla potilaiden luokse |
![]() |
| spinning tunti |
![]() |
| Sateenvarjoparkki |









Ei kommentteja:
Lähetä kommentti