Kohta kotona!

Terkut Wienistä, täällä odotellaan jatkolentoa kohti Helsinkiä. Lento Taipeista tänne oli pitkä ja hieman epävakaa turbulenssien takia, joten unet jäi melko olemattomiksi. Turvallisesti kuitenkin päästiin perille :)

Viimenen viikko hujahti Taipeissa ennätysvauhtia. Siihen sisältyi mm. läksäreiden juhlintaa, viimeisiä ostoksia, pakkailua, siivoilua, kavereiden tapaamista jne. Taiwania ja ihmisiä siellä tulee kyllä kova ikävä - 3, 5 kuukaudessa kerkesi sopeutua hyvin ja tutustua ihaniin ihmisiin. Paljon ollaan koettu ja ihanat muistot säilyvät aina!♥

Xoxo Annika ja Aino

Ps. Jospa Suomi vielä voittais MM kultaa meidän kotiinpalun kunniaksi ;)

Penghu islands

Aika taas lentää, uskomatonta että ollaan jo viikon päästä Suomessa! KÄÄK :D lomaviikkoon on taas mahtunut paljon kaikkea, joten blogia ei olla keretty päivittämään. Pitää ottaa nyt kaikki irti viimeisistä hetkistä!

Loma alkoi Aasian kulttuuri-illalla, joka järjestettiin NTU:lla. Ilta piti sisällään erilaisia Aasialaisia esityksiä ja paikallisia ruokia sekä juomia oli tarjolla. Tästä lähdimme vielä juhlimaan loman alkua shamppanjan kera Mystiin.

Fu Jenin tutorit halusivat viedä meidät Pingxiin lähettämään perinteisiä kiinalaisia lyhtyjä taivaalle. Lyhtyjä on eri värisiä ja joka värillä on omat merkityksensä - me valiittin punainen joka tarkoitti terveyttä ja onnellista tulevaisuutta. Lyhtyihin myos kirjoitetaan toiveita. Lähetimme lyhdyt pimeän aikaan kallion reunalta. Suomalaisten lyhty otti tosin vähän hurjan vauhdin ja meinasi sytyttää ison puun tuleen, mutta onneksi tuholta vältyttiin ja lyhty jatkoi kauniisti matkaa kohti korkeuksia :D

Alkuviikosta lähdimme kohti Chiayitä ja Penghun saaria. Chiayistä lähtee lautta Penghuun, jolla matka kesti 1,5h. Jälleen säät suosivat lomalaisia, vaikkakin alunperin säätiedotus oli luvannut ukkosmyrskyä koko viikoksi. Ehkä lyhtyjen toiveet todella toteutuvat ;) Saimme siis täysin hellesäät ja aurinko porotti todella kuumasti. Ihanat biitsi ilmat! Tosin paikallisten makuun liian kuumat - heti alkuun kysyimme ohjetta lähimmälle biitsille ja paikallinen nainen oli ihan kauhuissaan haluammeko muka näin kuumalla mennä rannalle. Saimme siis melkein tyhjät biitsit, kunnes vasta auringonlaskun aikaan ranta rupesi täyttymään paikallisista. Jos joku paikallinen uskaltautui rannalle keskipäivällä, oli hänellä vaatteet päällä, jopa uidessa. Sateenvarjoja näkyi tiuhaan. Taisi suomityttojen paikka olla ainut, jossa ei varjoja käytetty :D Saimmekin paljon uteliaita katseita, kun eivät ihan ymmärtäneet meidän auringonpalvontaa.

Penghu on kuuluisa juuri monista ja pitkistä hiekkarannoistaan. Niitä mahtuu saarelle useampi. Penghun saaret koostuvat monesta pienemmästä saaresta, joihin voi matkustaa lautalla. Me vietimme aikaa pääsaarella Makongissa. Sattuipa myos hyvä tuuri, että saarella järjestettiin torstai-iltana ilotulitukset kuuluisan rainbow-sillan juurella. Nämä ilotulitukset järjestetään aina kesän tulon kunniaksi joka maanantai ja torstai. Tapahtumassa on myos eri esiintyjiä. Tapahtuma veti puoleensa paljon ihmisiä, lapsiperheistä vanhuksiin. Ihmettelimmekin, kuinka rauhallinen koko tapahtuma oli, ihmiset istuivat rauhassa teekuppien ääressä ja nauttivat lämpimästä illasta ja esiintyjistä. Suomessa vastaavassa ilmaistapahtumassa teen sijasta lipiteltäisiin pussikaljaa ja päihtyneitä olisi ympäriinsä - lapsiperheitä tuskin näkyisi. Ilotulitukset olivat todella näyttävät.

xoxo Annika ja Aino

Aasian kulttuuri-ilta

Pingxi

Penghun satama - paikallisilla heti sateenvarjot aukesi kun pääsivät ulos laivasta

Aimen beach

ShanShuei beach

Rainbow silta

Paikallisen biitsivarustus - jopa pilvisellä hetkellä näyttivät tältä. Hellettä kuitenkin n. +30

Viimeinen harjoitteluviikko

Nyt on sitten tyoharjoittelu täällä ohi! Enää perjantain koulupäivä jäljellä ja sen jälkeen ollaan lomalla ;) Tyoharjoittelu kesti yhteensä 10 viikkoa, tosin välissä oli viikon spring holiday. Paljon on erilaisia paikkoja nähty, suurin osa harjoittelusta kuitenkin keskittyi vanhusten hoitoon, sillä siihen panostetaan täällä hoitotyossä kaikkein eniten. Kaikki harjoittelupaikkamme olivat melko tasokkaita, ja arvelimmekin että opettajat ovat selvästi halunneet näyttää meille parhaat paikat täällä. Varmasti niitä karumpiakin hoitoympäristojä on, mutta sitä puolta emme juurikaan nähneet. Ainoastaan Shing Kongin sairaala oli julkinen sairaala, muut paikat olivat yksityisiä ja rikkaammille suunnattu.

Tällä viikolla näimme kiinalaista akupunktiohoitoa. Kiersimme lääkärin matkassa useita potilaita. Akupunktio on täällä todella suosittua ja sitä käytetään hoitona lähes joka vaivaan esim. päänsärkyyn, korkeaan verenpaineeseen, ylipainoon, eri kiputiloihin jne. Akupunktiohoitoja tehdään 2 kertaa viikossa ja neulojen määrä sekä paikat vaihtelivat potilaittain. Neulojen annetaan olla kehossa puoli tuntia, jonka jälkeen hoitaja poistaa ne. Akupunktiopisteitä on kehossa yli 300. Lääkäri kertoi, että pisteiden loytäminen vaatii pitkää harjoittelua, sillä jokaisella nämä tuntuvat todella yksilollisesti ja vain lääkärit laittavat niitä. Tämä lääkäri selvästi osasi asiansa. Akupunktion hinta on täällä todella edullinen ja vakuutus kattaa sen suurelta osin.

Kävimme tutustumassa asuntolaan, joka oli verrattavissa suomen senioritaloon. Vanhuksilla on siellä siis omat asunnot ja suuret yhteiset tilat kuten pelihuoneita, karaokehuoneita, kuntosali, askartelu- ja opiskeluhuone, tietokoneita, ruokala, kirjasto sekä temppeleitä/kirkkoja. Asuntolasta loytyi myos terveyskeskus sekä kauppa. Täällä asuvat vanhukset olivat siis vielä itsenäisiä ja terveitä ja menivät omia menojaan. Monien päivän aikataulut olivat täynnä erilaisia kerhoja ja ryhmiä, joita siellä järjestettiin. Paikka ja asunnot olivat todella laadukkaita ja kalliita paikallisten näkokulmasta. Asuntojen vuokra, esim. kaksio oli n. 500€/kk.  Siellä myos järjestetään yhteisiä tilaisuuksia, esim. osallistuimme syntymäpäiväjuhliin, jotka järjestetään aina kuukausittain kaikille niille asukkaille, jotka siinä kuussa ovat syntyneet. Vanhuksia asuu täällä yli 600. Vanhukset loytävät täältä paljon uusia ystävyyssuhteita sekä jopa yhdet häät oli järjestetty kahden asukkaan kesken :D

Vierailimme myos saattohoito-osastolla. Siellä oli tarkasti mietitty ja huolehdittu, että perheellä ja itse potilaalla on mahdollisimman hyvä olla. Täällä on tärkeää, että vielä viimeisinä hetkinä pääsee nauttimaan itselleen tärkeistä asioista. Perheenjäsenten jaksamiseen ja erilaisiin aktiviteetteihin, jotka vievät ajatuksia muualle ikävistä tunteista, oli panostettu huolella. Uskonto oli jälleen tärkeässä roolissa osastolla.

Kaiken kaikkiaan olemme positiivisesti yllättyneitä hoitotyon laadusta täällä. Hygieeniaan panostetaan, mutta huomasimme silti hassun jutun täällä. Paikalliset tuntuvat aina olevan kovin bakteerikammoisia, mm. suusuojia käytetään aina hoitotyossä sekä monet tavallisetkin ihmiset käyttävät niitä jatkuvasti kaduilla. Silti hoitajat eivät käytä juuri ollenkaan hanskoja hoitotoimenpiteissä. Esim. märkivää haavaakin puhdistetaan ihan paljain käsin, mikä ei ikinä tulisi mieleenkään Suomessa. Tyon laatu on kuitenkin hyvää ja ammattitaitoista. Suurimpia eroja Suomeen verrattuna on selvästi henkiloston määrä. Täällä tyovoima on niin halpaa, että hoitajia riittää ja yhden potilaan luona saattaa olla parhaimmillaan seitsemänkin hoitajaa pohtimassa tämän asioita. Hoitajilla on myos paljon aikaa järjestää erilaisia aktiviteettejä ja muutenkin seurustella potilaiden kanssa. Lisäksi myos vapaaehtoistyontekijoitä täällä riittää, toisin kuin Suomen vanhainkodeissa. Perushoitoa täällä tekevät lähinnä halpatyoläiset Filippiineiltä, ja paikalliset tekevät lääkinnälliset tehtävät.

Mukavat harjoitteluviikot takana. Päällimmäisenä jäi mieleen varsinkin se, miten hyvin meidät suomalaiset otettiin joka paikkaan vastaan. Kaikki olivat valmiita aina auttamaan, välillä liiakseenkin ja lahjoja ja herkkuja sateli sieltä täältä. Meidän hyvinvoinnista täällä todella huolehdittiin ja paikalliset ovat aidosti todella suurisydämmisiä.

xoxo Annika ja Aino

Akupunktiopisteitä

Akupunktio-osasto

Saattohoito--osaston kylpyhuone

Pienoismalli health villagesta

Syntymäpäiväjuhlat ja kuoro

Viimeisen päivän kakkukestit

Take-out sushit

Rentoutusilta rankkojen harjoitteluviikkojen jälkeen ;) Kuvassa olevat ankat ovat kakkuja, jotka saimme tyopaikalta lahjaksi

Taipei 101 ja Shifenin putoukset

Viikonloppuun mahtui paljon ohjelmaa: vihdoinkin oli sopivan kirkas ilta käydä katsastamassa maailman toiseksi korkein pilvenpiirtäjä Taipei 101. Sen korkeus on 508 metriä ja hissillä pääsee 89:een kerrokseen (hissi kulki tänne 1. kerroksesta nopeammin kuin meidän hissit Suomen kodeissa. Guinnesin ennätyskirja onkin listannut tämän hissin nopeimmaksi henkilohissiksi). Portaita pitkin pääsi tästä vielä muutaman kerroksen ylospäin ulkotasanteelle. Ylhäältä näkymät olivat todella huikeat koko Taipein ylle! Mieletontä että oikeasti ollaan täällä :D Ylhäällä 101:ssä ei onneksi ollut tungosta vaikka alhaalla jono olikin kilometrin mittainen. Väki jaettiin hyvin vuoronumeroiden avulla, joten näkoalaa pääsi ihastelemaan kaikessa rauhassa. Tarkoitus oli etsiä ylhäältä skumppa tai viinilasilliset, joilla kippistää Taipein yllä, mutta niinkuin ollaan jo aiemminkin todettu, täällä ihmiset eivät juurikaan viinistä välitä ja viiniä ei ole saatavilla juuri mistään. Näinpä jouduimme kippistämään bissetuopeilla :D Vaihtoehtona olisi ollut myos bisse jäätelollä, mutta päätimme ottaa perinteisen version, vaikka kumpikaan ei juurikaan edes välitä oluesta. Mutta olihan se nyt pakko kippistää kun siellä asti oltiin!

Lauantaina lähdettiin retkelle kohti Shifenin vesiputouksia. Matka sinne kesti Taipeista n. 2 tuntia kahdella eri junalla. Shifen on pikkukylä keskellä vuoristoa ja metsää ja se on kuuluisa paitsi vesiputouksestaan myos paperilyhtyjen lähetyspaikkana. Tällä reissulla kävimme vain vesiputouksella, sillä olimme sopineet menevämme tutoreiden kanssa lähettämään lyhtyjä myohemmin tällä viikolla. Kylästä käveli vesiputoukselle muutaman kilometrin ja hintaa tällä nähtävyydellä oli 80 dollaria opiskelijalta (n. 2€). Näkymät olivat kauniit. Retkeen saa varata koko päivän, sillä myos kylässä riitti ihmeteltävää.

Sunnuntaina lounaalta palattuamme sattuikin melko hassu juttu. Huomasimme, että aivan dormien lähistollä järjestettiin joku MTV:n ja Coca colan tapahtuma, joka oli kerännyt yleisoksi paljon ihmisiä, varsinkin teinityttojä. Menimme tätä ihmettelemään ja selvisi, että tyttojen fanituksen kohteena oli suosittu paikallinen poikabändi. Eikä mennyt aikaakaan, kun Suomitytot bongattiin bändin poikien kanssa keskelle tapahtumaa ja paikalliset fanit katsoivat kateellisina sivusta. Sielläpähän oltiin ja ties mihin MTV:n ohjelmaan nyt jouduttiin :D kaikkea sitä sattuukin täällä ollessa.

Illemmalla lähdimme käymään isossa viihdekeskus Miramarissa. Sieltä loytyy mm. kauppoja, ravintoloita, leffateatteri, maailmanpyorä, peliluola jne. Ajatuksena oli mennä rentoutumaan jonkun kivan romanttisen komedian pariin, mutta loysimmekin itsemme uusimman Spidermanin 3D näytoksestä. Johan rytisi ja räiskyi koko leffan täydeltä :D

Xoxo Annika ja Aino

Metrot aina yhtä sillipurkkeja - usein vielä tätäkin täydempiä. Istumapaikasta saa vain haaveilla.

Shifenin juna-asema

Paikallinen poikabändi MP